Katoamiskertomus - Sanni Isometsä
Sanni Isometsän koskettava ja henkilökohtainen romaani joka käsittelee puolison äkillisestä kuolemasta
Romaani
S&S. 205 s.
2026
Kirja lainattu Hämäläis-Osakunnan kirjastosta
Helmet (bestseller, varauksia kirjoitushetkellä: 2368)
Sanni Isometsän romaani kertoo miehensä äkillisestä kuolemasta nuorena. Kirjassa kuvaillaan hänen kokemuksiaan ennen ja kuoleman jälkeen. Samalla Isometsä kertoo myös isänsä menetyksestä, kun hän oli vasta lapsi.
Kirja alkaa sillä, että hänen miehensä makaa tajuttomana Meilahden tornisairaalassa teho-osastolla M1. Senhän piti olla vain pikku flunssa.
Kirjan kieli oli minusta helppolukuista, mutta ei takertelevaa tai liian tyhmäksi vedettyä.
Aluksi minua ihmetytti Isometsän minä- ja sinä-muotojen vaihteleminen erilaisissa tilanteissa. Mutta tämä oli oikeastaan erinomainen tyylillinen veto: minusta sinuttelu eri tilanteissa antoi mahdollisuuden oikeasti eläytyä Isometsän kokemuksiin.
Seisot kengät jalassa eteisessä, ja sinulle kerrotaan: elvytystoimille ei vastetta, kello 17.53 miehen sydän vain lakkasi lyömästä.
Kirja oikeasti pistää miettimään, sillä kyseessä ei ole mikään kevyt romantasia, vaan oikea kertomus kuolemasta, aiheesta, jota emme yleensä tykkää ajatella.
Luin tätä kirjaa usein työmatkoillani bussissa, ja asetettuani kirjan takaisin reppuun jäin usein pohtimaan lukemiani asioita kävellessäni vaihtobussiin. Vähän niin kuin se miettivä kissa-meemi.
Minusta on hienoa, että kirja tarjosi mahdollisuuden ymmärtää elämän haurautta ja kuolemaa sekä päästä lukemaan ja eläytymään Isometsän kokemuksiin.
Kirja on kaunis, koskettava ja henkilökohtainen. Pakko myöntää, että pariin otteeseen oli ninjoja leikkaamassa sipulia lukiessani tätä.
4/5
